Silmien väri on yksi näkyvimmistä esimerkeistä siitä, miten monimutkaista geneettinen periytyminen voi olla. Aluksi uskottiin, että yksi ainoa geeni määrää silmien värin: ruskea dominoi sinistä ja vihreää, sininen dominoi vihreää. Tämä yksinkertainen malli ei kuitenkaan vastaa todellisuutta.
Nykyiset tutkimukset ovat tunnistaneet vähintään 16 eri geeniä, jotka vaikuttavat silmien väriin suoraan tai epäsuorasti. Tärkeimmät niistä ovat OCA2 ja HERC2:
- OCA2-geeni säätelee melaniinin tuotantoa, joka määrää iiriksen ruskean pigmentin määrän.
- HERC2-geeni taas säätelee OCA2-geenin toimintaa. Tietty HERC2:n alue (ns. SNP rs12913832) on merkittävin tunnettu yksittäinen tekijä sinisten silmien periytymisessä Euroopassa.
Lisäksi useat muut geenit vaikuttavat sävyyn, kirkkauteen ja siihen, miten iiris hajottaa ja heijastaa valoa.
Näiden monimutkaisten vuorovaikutusten vuoksi esimerkiksi kahden ruskeasilmäisen lapsella voi olla vaaleat silmät, jos molemmat kantavat piilevää vaaleaa alleelia.
Pigmentin Määrän Biologia
Ihmissilmän iiris koostuu kahdesta kerroksesta: epiteelistä ja stromasta. Epiteeli on lähes aina tummanruskea, mutta stromassa olevien melanosyyttien määrä ja jakautuminen määrittelevät silmien lopullisen värin.
- Ruskeat silmät: paljon melaniinia stroman ulommissa soluissa
- Siniset ja harmaat silmät: vähän melaniinia, valon sironta (Tyndall-ilmiö) saa aikaan sinisen sävyn
- Vihreät silmät: melaniinia on enemmän kuin sinisissä, mutta vähemmän kuin ruskeissa; lisäksi kellertävä pigmentti (lipochromi) voi sekoittua
Silmien Värit Suomessa – Tilastot ja Alueelliset Erot
Suomalaiset kuuluvat maailman sinisilmäisimpään väestöön yhdessä muiden Pohjois- ja Baltian maiden kanssa. Eri tutkimusten ja väestörekisteritietojen perusteella voidaan arvioida seuraavat osuudet:
| Silmien Väri | Osuus Suomessa (%) |
|---|---|
| Sininen / Harmaa | 85–89 % |
| Vihreä | 8–10 % |
| Ruskea | 2–4 % |
| Muut (albinismi, sekavärit) | <0,5 % |
Alueellisesti ruskeat silmät ovat yleisempiä Etelä-Suomessa, etenkin suurissa kaupungeissa, joissa asuu enemmän maahanmuuttajataustaisia perheitä. Pohjoisessa, esimerkiksi Kainuussa ja Pohjanmaalla, ruskeat silmät ovat äärimmäisen harvinaisia.
Harvinaisin Silmien Väri Suomessa
Maailman mittakaavassa ruskeat silmät dominoivat: arviolta 70–80 % maailman väestöstä on ruskeasilmäisiä.
Suomessa tilanne on lähes päinvastainen. Ruskeat silmät muodostavat vain pienen vähemmistön, noin 2–4 % väestöstä.
Erityisen harvinaiset tapaukset, kuten heterokromia (eriväriset silmät) tai albinismiin liittyvä punertava sävy, ovat tilastollisesti merkityksettömiä, mutta lääketieteellisesti mielenkiintoisia. Suomessa todetaan muutama uusi albinismitapaus vuosittain, mutta niissäkin silmät harvoin ovat täysin punaiset – useimmiten ne näyttävät hyvin vaaleansinisiltä valon hajotessa iiriksen verisuonissa.
Kansainvälinen Vertailu
Suomi ja muut Pohjoismaat eroavat selvästi Euroopan etelä- ja itäosista:
- Etelä-Euroopassa (Italia, Espanja, Kreikka) ruskeat silmät muodostavat 70–90 % väestöstä.
- Itä-Euroopassa ja Balkanilla vihreät silmät ovat yleisempiä (jopa 20 % tietyillä alueilla).
- Pohjoismaissa siniset silmät voivat kattaa yli 80 % väestöstä.
Tämä tekee Suomesta yhden geneettisesti kiinnostavimmista populaatioista silmien värin tutkimuksessa.
Miksi Silmien Väri Kiinnostaa Tieteellisesti?
Silmien väri on helppo havaita ja mitata, ja siksi sitä käytetään mallina polygeenisen periytymisen tutkimuksessa. Se on myös hyvä esimerkki siitä, miten perimän ja ympäristön yhteisvaikutus – kuten valon määrä pohjoisessa – on ohjannut pigmentaation evoluutiota tuhansien vuosien aikana.
Yhteenveto
Faktat tiivistetysti:
- Silmien väri määräytyy useiden geenien vuorovaikutuksesta.
- Suurin osa suomalaisista on sinisilmäisiä tai harmaasilmäisiä.
- Harvinaisin silmien väri Suomessa on ruskea (vain 2–4 %).
- Alueellisia eroja on, mutta ne ovat Suomessa melko vähäisiä verrattuna globaaliin vaihteluun.
Tämä geneettinen ja tilastollinen poikkeavuus tekee Suomesta kiinnostavan tutkimuskohteen sekä lääketieteellisestä että väestöbiologisesta näkökulmasta.
