Pluto on yksi aurinkokuntamme tunnetuimmista kääpiöplaneetoista ja sen historia on täynnä kiehtovia löytöjä ja muutoksia luokittelussa. Vaikka Pluto menetti planeettastatuksensa vuonna 2006, se pysyy tähtitieteilijöiden ja suuren yleisön kiinnostuksen kohteena. Tässä artikkelissa tarkastelemme Plutoa kattavasti — sen fyysisiä ominaisuuksia, ilmakehää, kuita sekä syitä, miksi Pluto ei enää ole planeetta.
Pluto Tiedot Taulukossa
| Ominaisuus | Arvo |
|---|---|
| Keskimääräinen halkaisija | 2 377 km |
| Keskimääräinen etäisyys Auringosta | 5,9 miljardia km |
| Kiertoaika Auringon ympäri | 248 vuotta |
| Vuorokausi (pyörähdysaika) | 6,4 Maan vuorokautta |
| Lämpötila (pinta) | -229°C |
| Pinta-alan koostumus | 98% typpeä, pieniä määriä metaania ja hiilimonoksidia |
| Paino (massa) | 1,31 × 10²² kg (noin 0,2% Maan massasta) |
| Ilmakehä | Ohut, koostuu typestä, metaanista ja hiilimonoksidista |
| Kuut | 5 (Charon, Styx, Nix, Kerberos, Hydra) |
| Luokittelu | Kääpiöplaneetta |
Pluton Löytöhistoria
Pluto löydettiin vuonna 1930 yhdysvaltalaisen Clyde Tombaughin toimesta Lowellin observatoriossa. Löytö sai aikaan innostuksen uuden planeetan ympärillä ja Pluto pysyi aurinkokunnan yhdeksäntenä planeettana lähes 76 vuotta.
Pluton Fyysiset Ominaisuudet
Pluto on paljon pienempi kuin yksikään virallinen planeetta. Sen halkaisija on alle viidesosa Maan halkaisijasta ja sen paino vastaa vain murto-osaa Maan massasta. Pluton pinnalla esiintyy jäätä, vuoristoja ja mahdollisia kryovolkaanisia alueita.
Sen pinta koostuu pääasiassa jäätyneestä typestä ja metaanista.
Kuut Ja Plutojärjestelmä
Plutolla on viisi tunnettua kuuta. Niistä suurin, Charon, on niin suuri suhteessa Plutoon, että joskus puhutaan kaksoiskääpiöplaneettajärjestelmästä. Charonin halkaisija on noin puolet Pluton halkaisijasta.
Pluton kuut:
- Charon (suurin ja merkittävin)
- Styx
- Nix
- Kerberos
- Hydra
Nämä kuut kiertävät Plutoa epäsäännöllisillä radoilla ja muodostavat yhdessä ainutlaatuisen pienoissysteemin.
Ilmakehä Ja Sääolosuhteet
Plutolla on ohut ja kausittain muuttuva ilmakehä, joka koostuu pääosin typestä ja pienistä määristä metaania ja hiilimonoksidia. Kun Pluto lähestyy Aurinkoa, sen pinta sulaa osittain ja muodostaa ohutta kaasukehää. Kun Pluto etääntyy, ilmakehä voi jäätyä takaisin pinnalle.
Miksi Pluto Ei Ole Planeetta?
Vuonna 2006 Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (IAU) tarkensi planeetan määritelmää. Määritelmän mukaan planeetan täytyy:
- Kiertää Aurinkoa
- Olla riittävän massiivinen saavuttaakseen pyöreän muodon
- Puhdistaa ratansa muista kappaleista
Pluto täyttää kaksi ensimmäistä ehtoa, mutta ei viimeistä: se ei ole onnistunut tyhjentämään kiertoratansa lähiympäristöä muista jää- ja kivikappaleista Kuiperin vyöhykkeellä. Tämän vuoksi Pluto luokiteltiin uudelleen kääpiöplaneetaksi.
Mielenkiintoisia Faktoja Plutosta
Pluto on edelleen aktiivisen tutkimuksen kohteena, erityisesti New Horizons -luotaimen vuonna 2015 tekemän ohilennon jälkeen. Tämä ohilento paljasti muun muassa jään vuoristoja ja monimutkaisia geologisia muodostumia, joita ei aiemmin tiedetty olevan olemassa näin pienellä kappaleella.
Tärkeitä faktoja:
- Pluton pyörähdysaika on sidoksissa Charonin kiertoaikaan.
- Pluto voi olla osa kaksoiskääpiöplaneettajärjestelmää Charonin kanssa.
- Pluto on edelleen kansan mielessä “aurinkokunnan yhdeksäs planeetta”, vaikka virallisesti se ei sitä enää ole.
Yhteenveto
Pluto on kiehtova ja monimutkainen kappale aurinkokunnassamme. Sen historia, fysikaaliset ominaisuudet ja erityisesti sen planeettastatuksen menetys tekevät siitä mielenkiintoisen kohteen sekä tieteelle että suurelle yleisölle.
Vaikka Pluto ei ole enää planeetta virallisesti, sen tutkimus jatkuu ja tarjoaa arvokasta tietoa Kuiperin vyöhykkeestä ja aurinkokunnan ulko-osista.
