Ihmiset eri puolilla maailmaa ovat lumoutuneet revontulista, mutta niin majesteettisia kuin ne ovatkin, ne muistuttavat meitä haavoittuvuudestamme ”avaruussäälle”.
Revontulet ovat meille suomalaisille kohtuullisen tavallinen asia, mutta monille ne eivät ole. Tieteellisesti revontulet muodostuvat avaruuden ja varsinkin auringon mukaan, mutta tämä ei ole pelkkä totuus. Osaltaan revontulien näkeminen on uhkapeliä, kuten Suomalainen 22Bet, joka tarjoaa pelattavaa jokaiselle meistä.
Mutta miten revontulet voivat haavoittaa meitä ja millaisia muutoksia ne voivat aiheuttaa meille ihan tavallisille ihmisille. Tätä me tarkastelemme tässä artikkelissa.
Jopa Britanniassa on nähty revontulia
Koko Yhdistyneen kuningaskunnan taivas on tällä viikolla valaissut näyttävä revontuli. Valot ovat kaunis näky, ja kuvia niistä on julkaistu tiedotusvälineissä – BBC:n verkkosivustolla oli jopa suorana lähetys
”Huomaatko revontulet koko Yhdistyneessä kuningaskunnassa?”
, joka oli käynnissä kello 2:een asti. Niin majesteettisia kuin ne ovatkin, ne ovat myös muistutus siitä, miten suuri vaikutus auringolla voi olla nykyaikaisiin teknologisiin järjestelmiin.
Aurinkokunnan keskipisteessä on aurinko, joka on jättimäinen plasmaionipallo – positiivisesti ja negatiivisesti varautuneista hiukkasista koostuva aineen olomuoto. Osa tästä plasmasta virtaa jatkuvasti avaruuteen, ja kutsumme sitä aurinkotuuleksi.
Onneksi maapallolla on Star Trekin kaltainen suojakenttä, magnetosfääri, joka suojaa ilmakehäämme räjähtämiseltä. Osa aurinkotuulen korkeaenergisistä elektroneista pääsee kuitenkin kilven läpi ja voi osua ilmakehämme molekyyleihin. Näiden törmäysten aikana osa elektronien energiasta siirtyy molekyyleihin, ja jos olosuhteet ovat juuri sopivat, ne värähtelevät ja säteilevät pienen määrän valoa.
Tämän valon väri riippuu vuorovaikutukseen osallistuneen energian määrästä ja vuorovaikutuksen korkeudesta. Riittävästi värähteleviä molekyylejä, riittävästi emittoituvaa valoa ja voilà, saamme revontulia (Borealis tai Australis), jotka syntyvät tyypillisesti korkeilla leveysasteilla yli 65 astetta pohjoista tai eteläistä leveyttä, mutta tämä voi vaihdella huomattavasti.
Mikä on avaruussää?
”Avaruussää” on termi, joka kuvaa maanläheisen avaruusympäristön vaihteluita ja niiden vaikutusta teknologiaan ja ihmisten elämään ja terveyteen. Avaruussäähän vaikuttavat maanpäällisen sään tavoin myrskyt. Pienet myrskyt, kuten tällä viikolla koetut, ovat suhteellisen yleisiä, suuria myrskyjä voi esiintyä kerran tai kaksi vuosikymmenessä, ja auringon ”supermyrskyjä” esiintyy kerran 100-200 vuodessa.
Näiden myrskyjen aikana revontulia voidaan nähdä alemmilla leveysasteilla, minkä vuoksi niitä on viime aikoina näkynyt Yhdistyneen kuningaskunnan yllä. Vakavimmissa myrskyissä, kuten Carringtonin tapahtuman aikana vuonna 1859, revontulia havaittiin Karibialla ja Havaijilla! Avaruussää ei kuitenkaan ole ainoa seuraus avaruussäästä.
Avaruussää ei kuulu jokapäiväisiin uutisiin revontulien kuvia lukuun ottamatta, eikä yleisö juurikaan tiedä siitä. Avaruussää on kuitenkin otettava huomioon yhä useampien nykyaikaisten teknisten järjestelmien suunnittelussa ja toiminnassa. Esimerkiksi avaruussäähän liittyvät suurienergiset hiukkaset voivat aiheuttaa satelliittivikoja ja tehdä satelliittipohjaisista navigointijärjestelmistä, kuten GPS:stä – joka on nykyään kaikkialla käytössä oleva teknologia – käyttökelvottomia useiden päivien ajan.
Muita vaikutuksia kohdistuu sähköverkkoon, satelliitti- ja matkaviestintäjärjestelmiin, ilmailutekniikkaan sekä lentomatkustajien ja miehistön saamiin säteilyannoksiin.
Jopa viestintä lentokoneiden kanssa kärsii, ja se voi keskeytyä kokonaan, jolloin lentoyhtiöt joutuvat muuttamaan reittejään ja turvautumaan varajärjestelmiin. Tulevaisuutta ajatellen avaruussää on merkittävä vaara kaikissa miehitetyissä Mars-matkailulennoissa.
Avaruussään vaikutus kaikkiin näihin järjestelmiin on paljon merkittävämpi auringon supermyrskyn aikana, ja sillä on vakavia seurauksia kansalliselle infrastruktuurille, Yhdistyneen kuningaskunnan teollisuudelle ja suurelle yleisölle. Tämän vuoksi avaruussää lisättiin vuonna 2011 hallituksen kansalliseen siviilihätätilanteiden riskirekisteriin, ja sen todennäköisyyttä pidetään tällä hetkellä vastaavanlaisena kuin kehittyvän tartuntataudin todennäköisyyttä. Vain antamalla riittävä ennakkovaroitus ja laatimalla vankat suunnitelmat äärimmäiseen tapahtumaan reagoimiseksi voidaan seuraukset minimoida.
Birminghamin yliopiston avaruusympäristö- ja radiotekniikan tutkimusryhmä (SERENE) tutkii innovatiivisia matemaattisia menetelmiä ja kehittää uudenlaisia pienimuotoisia ja epälineaarisia fysiikan menetelmiä luodakseen seuraavan sukupolven avaruussääennustemalleja.
Näiden mallien avulla voidaan tuottaa tarkkoja ja käyttökelpoisia ennusteita, joilla voidaan parantaa lentoyhtiöiden reittisuunnittelua tietoliikennekatkosten välttämiseksi, ennustaa GPS:n katkoksia, varoittaa satelliittioperaattoreita mahdollisista törmäyksistä ja jopa kertoa, milloin ja missä voit todennäköisimmin ottaa oman valokuvasi revontulista.
Lopuksi
Revontulet ja avaruussää ovat monille meistä todella haastavia asioita ymmärtää. Kaikkiaan niillä on kuitenkin iso vaikutus meidän laitteisiin ja muihin elämän osa-alueihin. Se, että miten me niitä tulkitsemme riippuu kuitenkin meistä jokaisesta itsestämme. Voidaan kuitenkin sanoa, että revontulet ovat todella hienoja ja ihania.
