Tiede kiinnostaa ihmisiä. Tieteisiin liittyvät asiat kiinnostavat myös arjessa. Emme vain aina tiedosta, että kyse on tieteestä. Vanha sanonta, ettei tyhmiä kysymyksiä ole, ei aina pidä paikkaansa. Mutta aina kannatta kysyä, jos ei itse tiedä. Se, onko saatu vastaus oikein, onkin toinen kysymys. Sama juttu live kasino peleissä, ei ole tyhmää kysyä miten pelejä pelataan. Oikein säännöt ymmärtämällä, omaa paremmat mahdollisuudet voittaa.
Teoreettisesti ajateltuna tyhmiäkin kysymyksiä on, mutta käytännön elämässä on monesti parempi kysyä, kuin jäädä toimettomaksi. Työelämässä on tärkeätä:
- osata kysyä ennen tekemistä
- kuuntelemisen taito myös ilman kysymyksiä
Kysymykset ovat sekä vastauksia, että portteja uuteen tietoon. Kysymykset auttavat myös saavuttamaan uusia kokemuksia. Kysymysten esittäminen on siis olennainen ja tärkeä osa arkeamme ja elämää.
Tiede arjessa
Jos tieteet kiinnostavat meitä, mutta ei yleisesti, niin miten tiede on mukana arjessamme? Me tiedämme, että yliopistot ja laboratoriot liittyvät tieteeseen. Mutta tiede on paljon muutakin. Tiede on syvällisesti läsnä arjessamme. Se on sitä ilman tiedostamistamme. Tiede muovaa päätöksiämme.
Se myös muokkaa ymmärrystämme meistä ihmisinä ja ympäröivästä maailmasta. Se muokkaa myös tapaamme olla yhdessä luonnon ja ympäristön kanssa. Mieti vaikka nykyaikaa verrattuna 1200-lukuun. Tavat ja arki ovat erilaisia, eikä vain tekniikan ansiosta.
Jos olet kahvin juoja, aloitat aamun kahvia keittämällä. Käytät siihen kahvinkeitintä. Et varmaan mieti, että sen onnistumiseen tarvitaan tietoa termodynamiikasta ja kemiallisista reaktioista. Sinä vain lisäät kahvipavut jauhetun kahvin koneeseen, laitat koneen päälle, ja juot kohta kuumaa kahvia. Meitä ei yleisesti ottaen kiinnosta, miten asiat oikeasti tapahtuvat, kunhan ne tapahtuvat.
Biologia on myös yksi tieteen haara. Eli kaikki mitä nautimme luonnossa, on selitettynä meille tieteen avulla.
Tiede auttaa meitä arjessa
Jos meillä ei olisi tiedemiehiä ja tiedettä, söisimme todennäköisesti eri tavalla. Suomessa uusittiin juuri vähän aikaa sitten ravinto-ohjeistuksen. Ruokalautasemme pitäisi tieteeseen perustuen sisältää tiettyjä asioita suhteessa toisiinsa. Me emme tiedostaisi tätä asiaa, jollei joku olisi tutkinut asiaa. Ravitsemustiede kertoo, miten syöminen vaikuttaa kehoomme. Se kertoo myös, miten käytämme ruoan energiaa, mistä saamme mitäkin, ja mitä pitäisi välttää.
Matematiikka on myös tiedettä. Fysiikanlait ovat tiedettä. Osaamme kuitenkin heittää palloa laskematta fysiikan kaavoja. Matematiikan olemme oppineet koulussa, ainakin jotenkin. Nykyään vain käytämme älypuhelintamme tai tietokonetta ratkomaan matemaattiset kaavat ja yhtälöt. Monesti käytämme älypuhelintamme kaupassa laskemaan ostokset ja aleprosentit. Teknologia arjessamme on tieteen ansiota. Emme aina muista, että internet on ollut meillä vasta reilut 30 vuotta eikä tietokoneetkaan kovin kauaa aiemmin meille koteihin tulleet.
Entä sitten ympäristömme? Miksi keräämme jätteet tietyllä tavalla. Miksi kierrätys on tullut nykyään kaikkien tietoisuuteen? Tämä kaikki liittyy ympäristöön ja ilmastotieteeseen. Tiede auttaa meitä ymmärtämään luontoa, maailmaa ja sen tapahtumia. Se on tuonut meille televisioon säätiedotukset, tai sääennusteen. Tiede auttaa meitä ennustamaan ympäristön muutoksia, ja siksi esimerkiksi sähköautot ovat voittamassa kisaa autojen moottoreissa polttomoottorit. Siinä on kyse ilmastosta, maapallon lämpenemisestä. Sitäkin seurataan tiedemiesten ja tutkijoiden toimesta. Me, yksittäisinä ihmisinä emme välttämättä näe muutoksia, koske meitä ei kiinnosta. Tai koska muutokset ovat meidän ihmisten tasolla niin pieniä. Isot maailmaan vaikuttavat muutokset eivät välttämättä ole meidän mielestämme suuria, mutta tieteen kautta ne ovat sitä.
- sanotaan maapallon lämpötilan nousseen asteella – saatamme miettiä, no mitä sitten
- Tieteelle kuitenkin asia on paljon suurempi
- pieneltä näyttävä muutos saattaa vaikuttaa todella suureen määrään asioita
- Sitä tiede pohtii ja tutkii.
Me nautimme sitten tuloksista.
Entä sitten liikkuminen? Ilman tiedettä liikkuisimme kenties hevosilla yhä vieläkin. Ihmiset ovat uskaltaneet esittää kysymyksiä tuhansien vuosien aikana. Esimerkiksi liikkumisessa kehitettiin pyörä. Sitten huomattiin, että hevosella tms. eläimen avustuksella voidaan vetää lavaa, missä on kaksi pyörää jne. Yksi idea johti toiseen ja nykyään liikenne on mitä on.
Autot, pyörät ja tavallaan myös kävely kaikki liittyvät fysiikan lakeihin. Ilman fysiikan lakeja ja keksijöitä, meillä ei olisi lentokoneitakaan. Joku kysyi joskus, voimmeko me lentää?
Ja kaikkien näiden ohella meitä auttaa myös erilaiset lääkkeet. Niiden kehittäminen liittyy lääketieteeseen, ja siellä vasta kysytään paljon ”mitä”-kysymyksiä. Ilman lääketiedettä eliniänodotuksemme olisi paljon pienempi kuin mitä se nyt on. Lääketiede ja biologia kohtaavat toisensa laboratorioissa ja tiede pääsee oikeuksiinsa tutkijoiden etsiessä parannuskeinoja sairauksiimme.
Elämä on jatkuvaa eteenpäin menemistä – samoin kuin tiede
Elämämme on kokeilua täynnä. Me emme itse enkä näe sitä tieteenä. Mutta varsinkin ihmisten välisissä kontakteissa tutkimme omia tunteitamme ja kokemaamme omaan historiaamme ja tietämykseemme löytääksemme partnerin, työpaikan, asuinpaikan. Näissäkin kaikissa on tarpeen esittää kysymyksiä. Osa kysymyksiä esitetään toisille ihmisille, osa itselle sisäisesti. Nykyään esitetään myös paljon kysymyksiä tietokoneen kautta esimerkiksi
- muut hakukoneet
- älypuhelimen apulaiset
- tekoäly sovellukset
Tiede tai tutkijat ovat myös tutkineet sitä, miten tiede sulautuu arkeemme. Tutkimus paljasti, että tiede on läsnä kaikkialla, me emme vain havainnoi sitä, koska emme halua ajatella liikaa. Kynnys osallistua varsinaiseen tieteelliseen keskusteluun on myös korkea. Emme halua antaa toisille kuvaa, ettemme tietäisi asioista – se myös liian usein estää meitä esittämästä tärkeitä kysymyksiä.
Tämä tapahtuu
- opiskellessa
- töissä
- arkielämässä.
Tiede jo sanana nostaa selkäkarvat pystyyn ja suun kiinni. Tieteeseen liitetyt normit ja käytännöt ovat monesti esteenä tiedeaiheeseen puuttumiselle pöytäkeskusteluissa.
Kaikki ymmärtävät, tietävät, tieteen merkityksen arjessa. Tiede mahdollistaa keksinnöt. Tiede mahdollistaa kehityksen etenemisen. Tiede parantaa terveyttämme ja auttaa meitä ymmärtämään maailmaa. On jokaisen meidän henkilökohtainen asiamme, miten haluamme tieteen itse ymmärtää ja nähdä.
Mikä siis oli kysymys?
Mikään esittämäni kysymys ei ole tyhmä, jos se on esitetty tiedon haluisena. Tiedonnälkä, tiedon tarve aiheuttaa meille kysymyksiä. Jättämällä ne kysymättä, emme saa vastauksia.
Jos kysymyksen takana on todellinen tarve, ei ”tyhmäkään” kysymys ole turha. Toisista monet ilmoille heitetyistä kysymyksistä ovat turhia, yleistietoa. Mutta kaikilla meillä ei ole samanlaisia lähtökohtia, tai tiedon omaksumiskykyä. Voi olla, että oletamme tietävämme, mutta muistamme väärin, tai olemme kuulleet väärin.
Tieto ja lukeminen
Kaikki mitä luet ei ole totta. Nykymaailmassa paljon nähtävillä olevasta materiaalista on keksittyä totta. Puoli totuuksia, muunneltua totuutta. Osa uutisista, joihin törmäät netissä, on silkkaa valetta.
Jos sinusta vähänkään tuntuu, että epäilyttävän lähteen uutinen ei ole tosi – yritä löytää toinen paikka, joka kertoisi samasta asiasta. Pyri varmistamaan tieto ns. varmasta lähteestä. Älä luota tietoon, joka on vain yhdessä paikassa.
