Kellojen siirto kesäaikaan on käytäntö, joka vaikuttaa jokaiseen suomalaiseen kahdesti vuodessa – keväällä ja syksyllä. Vaikka monille kyse on vain yhden tunnin siirrosta, ilmiöllä on pitkä historia ja huomattavia vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen ja terveyteen.
Suomessa siirrytään kesäaikaan maaliskuun viimeisenä sunnuntaina, jolloin kelloja siirretään tunnilla eteenpäin kello 03:00 → 04:00.
Tässä artikkelissa käsitellään kattavasti kellojen siirtoa kesäaikaan Suomessa: sen taustaa, tilastoja, vaikutuksia ja tulevaisuuden näkymiä.
Miksi Kesäaikaan Siirrytään?
Kesäajan käyttöönoton tarkoituksena on hyödyntää paremmin päivänvaloa, siirtämällä aktiivisia tunteja lähemmäksi valoisaa aikaa. Tämä voi säästää valaistus- ja lämmityskustannuksia ja edistää vapaa-ajan toimintaa iltaisin.
Kesäaika otettiin ensimmäisen kerran käyttöön Suomessa vuonna 1942 sodan aikaisena energiansäästötoimena, mutta se vakiintui pysyväksi käytännöksi vasta vuonna 1981.
Kesäajan Käyttö Suomessa ja Euroopassa
| Maa | Kesäajan käytössä vuodesta | Käytössä vuonna 2025? |
|---|---|---|
| Suomi | 1981 | Kyllä |
| Ruotsi | 1980 | Kyllä |
| Saksa | 1980 | Kyllä |
| Islanti | Ei käytössä | Ei |
| Venäjä | Poistui 2011 | Ei |
| EU:n päätös | Siirron mahdollinen lopetus 2026 mennessä | Ei vielä |
Vaikka Euroopan unioni teki päätöksen kesäajan mahdollisesta poistamisesta, käytännön toimeenpano on viivästynyt, koska jäsenmaat eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä, jäädäänkö kesä- vai talviaikaan pysyvästi.
Vaikutukset Suomalaisille
1. Terveys:
Monet kokevat unihäiriöitä, väsymystä ja keskittymisvaikeuksia kellojen siirron jälkeen. Tutkimusten mukaan sydäninfarktien määrä kasvaa hieman siirron jälkeisinä päivinä. Vuonna 2022 suomalainen tutkimus osoitti, että 18 % vastaajista koki siirrolla kielteisiä vaikutuksia jaksamiseen.
2. Työ ja liikenne:
Sisäinen kello sekaantuu hetkellisesti, mikä voi vaikuttaa työtehoon ja liikenneturvallisuuteen. Tieliikenteessä on havaittu pieni onnettomuuspiikki siirron jälkeisenä maanantaina, erityisesti keväällä.
3. Talous:
Vaikka kesäajan käyttöönoton alkuperäinen tarkoitus oli energiansäästö, nykyaikaisessa yhteiskunnassa sähköä kulutetaan ympäri vuorokauden. Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että säästö on marginaalinen tai olematon.
Kesäaikaan Siirtyminen Suomessa
Käytännössä Suomessa siirrytään kesäaikaan seuraavasti:
- Ajankohta: Maaliskuun viimeinen sunnuntai
- Toimenpide: Kelloja siirretään tunnilla eteenpäin (esimerkiksi klo 03:00 → 04:00)
- Vaikutus: Yksi tunti “häviää”, jolloin seuraava yö on tunnin lyhyempi
Kesäaika vuonna 2025 alkaa 30.3.2025 ja päättyy 26.10.2025, jolloin palataan normaaliaikaan (talviaikaan).
Tulevaisuus – Loppuuko Kellojen Siirtely?
Vuonna 2018 Euroopan komissio esitti kellojen siirtämisen lopettamista. Suomi oli yksi niistä jäsenmaista, jotka tukivat siirtelyn lakkauttamista vahvasti. Kansalaispalautteen ja kyselyjen perusteella suuri osa suomalaisista haluaisi luopua siirtelystä ja jäädä joko pysyvään kesä- tai talviaikaan.
Kuitenkin päätös on jäänyt odottamaan yhteisymmärrystä jäsenmaiden kesken. Vuoden 2025 aikana ei ole vielä varmuutta siitä, milloin tai toteutuuko muutos lainkaan.
Yhteenveto
Kellojen siirto kesäaikaan on ollut Suomessa käytössä vuosikymmeniä, mutta sen tarpeellisuus on yhä enemmän kyseenalaistettu. Vaikka tarkoitus on ollut hyvä – valon parempi hyödyntäminen – nykytutkimukset osoittavat, että terveysvaikutukset ja energiahyödyt ovat vähäisiä.
Tulevaisuudessa Suomi saattaa siirtyä pysyvään aikaan, mutta siihen saakka kelloja siirretään edelleen joka kevät ja syksy. Seuraavan kerran kesäaika alkaa 30. maaliskuuta 2025 – ja silloin on jälleen aika siirtää kellot tunnilla eteenpäin.
