Peliriippuvuus on suomalaisille valitettavan tuttu ilmiö. Maassamme on pelattu kotimaisen monopolin alaisuudessa erinäisiä rahapelejä jo 1940-luvulta asti eli noin 80 vuoden ajan.
Tänä aikana Suomeen on ehtinyt kehkeytyä varsin omanlaisensa rahapelikulttuuri, jossa pelaamiseen suhtaudutaan lähtökohtaisesti verrattain sallivasti. Joissain maailman maissa rahapelaaminen on täysin lailla kiellettyä, mutta meillä sitä on vuosikausia kaupattu kansalle mainoslauseella “Suomalainen voittaa aina”.
Samalla tavoin kuin alkoholi ja useat muut riippuvuutta aiheuttavat asiat, myös rahapelaaminen voi niin sanotulla terveellä ihmisellä olla myös jokseenkin harmiton jokseenkin mahdollisesti paheellinen osa elämää. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten tiede ja lääketiede suhtautuvat peliriippuvuuteen ilmiönä.
Suomalainen peliriippuvuus lukuina
Kuten sanottua, suomalaisilla, samoin kuin sinänsä kaikilla muillakin maailman mailla, on hyvin omanlaisensa suhtautuminen rahapelaamiseen. Meille on jopa aikojen saatossa muodostunut ilmiölle melko viattomalta kuulostava termi “rahapelaaminen”, joka kuulostaa vähemmän pahalta ja vakavalta kuin vaikkapa “uhkapelaaminen”. Rahapelaamisessa vain pelataan rahalla, kun taas uhkapelaamisessa oma varallisuus on uhattuna.
Suomalaisten rahapelaamisesta on vuosien varrella julkaistu joitain lukuja. Kotimaisen THL:n eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suomalaisista pelasi vuoden 2019 kyselyn mukaan 15–74-vuotiaista peräti 4,2 prosenttia ilmoitti pelaavansa joko kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla. Toisaalta prosenttiluku oli THL:n mukaan vuoden 2023 tutkimuksessa laskenut noin kolmeen prosenttiin. Joka tapauksessa näiden lukujen mukaan noin 100 000 suomalaista pelaisi rahapelejä vähintään kohtalaisen riskin tasolla.
Miehet edustavat suurinta osaa suomalaisista peliongelmaisista. Heidän osuutensa on kyselyiden mukaan naisiin verrattuna noin kaksinkertainen. Yleisintä ongelmapelaaminen on 18–29-vuotiaiden keskuudessa ja toiseksi yleisintä 30–44-vuotiaiden keskuudessa. Tyypillisin suomalaisen ongelmapelaaja on siis nuori miespuolinen aikuinen.
Varsinaisen riippuvuuden lisäksi vaikeuksia Suomessa aiheuttaa myös sen lievempi muoto eli rahapeliongelma. Sen esiintyvyyden sanottiin vuonna 2019 olevan Suomessa noin 3 prosenttia, mikä vastaisi reilua 100 000:aa ihmistä väestöstä.
Peliongelma voi kehittyä peliriippuvuudeksi
Mikä sitten mahtaa olla peliongelman ja peliriippuvuuden ratkaiseva ero?
Tieteen näkökulmasta näitä kahta asiaa voidaan käsitellä kahtena saman ilmiön erilaisena esiintymismuotona. Varsinaisesta peliriippuvuudesta kärsivällä henkilöllä on vaikeuksia lopettaa pelaamista, vaikka se aiheuttaisi hänen elämäänsä suurta haittaa. Toistuvista yrityksistä huolimatta pelaamisen tarve on patologisella tasolla, eli siitä on hyvin vaikea oppia pois edes muuttamalla ympäristöään ja elämäänsä.
Peliongelma puolestaan on sikäli lievempi ongelma, että siitä pois oppiminen on helpompaa. Vaikka pelaajalla onkin osaltaan hallitsematon ja liiallisuuksiin menevä tarve pelata riskeistä ja haitoista huolimatta, saattaa ongelman saada hallintaan muutoksia tekemällä. Tutkimusten mukaan valmis peliongelma kehittyy hallitsemattomaksi riippuvuudeksi noin 1–2 prosentilla väestöstä.
Vertailukohdaksi voi jälleen ottaa alkoholin. Alkoholiongelmaisena voidaan pitää henkilöä, jolla on “tapana juoda liikaa vaikkei pitäisi tai aikoisi”, kun taas alkoholiriippuvuus eli alkoholismi tarkoittaa, että henkilön aivojen palkintajärjestelmä ikään kuin vaatii alkoholia itselleen. Jälkimmäisessä tapauksessa impulssien välttäminen on vieläkin vaikeampaa, eivätkä esimerkiksi ympäristön muutokset kuten baarikaapista eroon hankkiutuminen yhtä helposti auta.
Toisaalta myös niin sanotusti terveellä pohjalla oleva rahapelaaminen voi kehkeytyä ongelmaksi. Kaikkien pelaajien kannattaa siis olla näiden asioiden kanssa varuillaan. Turvallinen Zimpler casino suomessa voi tarjota asiakkailleen esimerkiksi erinäisiä talletusrajoja ja muita työkaluja, joilla pelaamista voi koettaa hallita. Näiden työkalujen tarkoituksena on estää paheen kehittyminen vähitellen ongelmaksi tai jopa addiktioksi asti.
Aikainen puuttuminen tärkeää
Oli riippuvuus mikä hyvänsä, kannattaa siihen puuttua mahdollisimman aikaisin. Mikäli rahapelaamista harrastava henkilö alkaa huomata huolestuttavia muutoksia omissa pelitottumuksissaan, ei näitä muutoksia kannata painaa villaisella. Sen sijaan on hyvä laittaa pelaaminen vähintäänkin tauolle tai tiukentaa pelaamiselleen säätämiä rajoituksia ja reunaehtoja.
Liiallisuuteen menevän pelaamisen voi tunnistaa monista asioista. Yksi niistä on se, että pelaamiseen yksinkertaisesti kuluu suuria määriä rahaa. Ei pidä myöskään ajatella, että keskeistä olisi se, kuinka paljon pelit antavat voittoa. Iso voitto isojen tappioiden jälkeen ei esimerkiksi ole merkki siitä, että pelaaminen olisi sittenkin hallussa. Jos henkilö riskeeraa pelaamiseen summia, jotka ovat selkeästi pois hänen arkensa kuluista, alkaa pelaaminen olla ongelmallisella tasolla. Koskaan ei tule panostaa pelaamiseen enemmän rahaa kuin mitä olisi oikeasti varaa.
Toisena merkkinä pelaamisen liiallisuudesta voidaan pitää liian usein tapahtuvaa pelaamista. Rahapelaamisen ei kuulu olla päivittäinen tai välttämättä edes viikoittainen osa ihmisen arkea.
Viime kädessä pelaamista tulee tarkastella kokonaisuutena ja olla mahdollisimman rehellinen itselleen. Mikäli pelaaminen tuntuu objektiivisesti tarkasteltuna liialliselta, voi henkilö ottaa yhteyttä vaikkapa kotimaiseen Peluuriin. Kyseessä on rahapelaajien auttava maksuton puhelin, jonka kanssa omaa pelaamista voi pohtia ilman tuomitsevaa ilmapiiriä. Tavoitteena on, että jokainen numeroon soittava saisi itselleen myös käytännöllisiä ohjeita jatkoa varten.
Tärkeää on, ettet koskaan jää ongelmasi kanssa yksin. Apua on saatavilla.
